
Polyamoria
Ihanteellisimmillaan polyamoria tarkoittaa 'osallisuutta useisiin rakastaviin, pitkäaikaisiin seksisuhteisiin, joista jokainen rakentuu avoimen kommunikaation, rehellisyyden ja neuvottelun pohjalle'. Vaikka maallikon korvaan polyamoria voi kuulostaa helpolta tavalta saada useita kumppaneita, se on todellisuudessa melko vaativa prosessi sääntöineen ja velvollisuuksineen - aivan kuten mikä tahansa muu rakastava suhde. Jos etsit svingausta tai keinoa välttää läheisyyttä, tämä ei todellakaan ole sitä; tässä on kyse paljon muustakin kuin pelkästä seksistä. Tässä tarkastelemme, miltä tämä elämäntapa todellisuudessa näyttää, luomme katsauksen historiaan, määrittelemme pelisäännöt ja käymme läpi tällaisessa suhteessa elämisen hyödyt ja seuraukset.
Määritelmä
Sana 'polyamoria' syntyy yhdistämällä kreikan 'poly', joka tarkoittaa montaa, ja latinan 'amor', joka tarkoittaa rakkautta. Järjestely kattaa yleensä useimmat vaihtoehtoisten elämäntapojen ja seksuaalisten suuntautumisten muodot. Polyamoristit muodostavat pieniä intiimejä ryhmiä, joiden jäsenet ovat usein, mutta eivät välttämättä, seksuaalisessa suhteessa muihin jäseniin.
Polyamoriselle suhteelle on ominaista, että kaikki osalliset tietävät täysin jokaisesta muusta ryhmän jäsenestä ja hyväksyvät heidän läsnäolonsa. Jäsenet voivat asua samassa kodissa tai eri kodeissa. Seksiä ryhmän ulkopuolisten kanssa pidetään (ellei toisin ole sovittu) yhä pettämisenä.
Polyamoria eroaa ‘svingauksesta’ siinä, että svingaajilla ei ole ensisijaisen suhteen ulkopuolisiin muuta yhteyttä kuin seksi (ja ehkä ystävyys). Muita polyamoriaa kuvaavia termejä ovat 'tarkoituksellinen ei-monogamia' ja 'vastuullinen ei-monogamia'.
Tarkempi katsaus
Polyamoriset suhteet voivat olla monenlaisia, ja niissä voi olla mukana lähes mikä tahansa kuviteltavissa oleva miesten ja naisten yhdistelmä. Yleisimpiä yhdistelmiä ovat muun muassa kaksi samaa sukupuolta olevaa ja yksi toista sukupuolta (ehkä - mutta ei välttämättä - yksi homo- ja yksi biseksuaalinen kumppani sekä kolmas) sekä kaksi samaa sukupuolta olevaa ja kolme tai useampi toista sukupuolta (taas ehkä homo- tai biseksuaalisuuden elementillä). Yhdistelmien luettelo on lähes loputon; jäsenille todella tärkeää on kuitenkin suhteen laatu ryhmän muihin jäseniin.
Hieman yksinkertaistaen: tätä elämäntapaa elävillä on yleensä yksi pääkumppani, ja muut suhteet ovat toissijaisia ensimmäiseen nähden. Näitä suhteiden tasoja kutsutaan yleensä ensisijaisiksi, toissijaisiksi ja kolmannen asteen suhteiksi.
Ensisijaiset suhteet edustavat läheisintä sidettä, syvintä läheisyyttä sekä suurinta vetovoimaa, tunnesitoutumista ja huomion määrää. Ensisijaiset kumppanit jakavat elämänpolkunsa, elämäntavoitteensa, henkilökohtaiset arvonsa, vanhemmuuden, henkilökohtaiset raha-asiansa ja asumisjärjestelynsä, ja suhde muistuttaa elinikäisen sitoutumisen osalta hyvin paljon perinteistä avioliittoa.
Toissijaiset suhteet ovat paljolti ensisijaisten kaltaisia, mutta niihin käytetään vähemmän aikaa ja energiaa, ja ne ovat alemmalla prioriteetilla. Seksuaalisuus ja emotionaalinen tuki ovat yhä hyvin vahvoja, mutta sitoumuksia on vähemmän esimerkiksi elämäntavoitteiden ja henkilökohtaisten raha-asioiden osalta.
Kolmannen asteen suhteita muodostetaan niiden kanssa, joita pidetään lähinnä 'hyväksyttävinä ulkopuolisina.' Yhdessä vietetty aika on vähäistä, jopa satunnaista, ja vaikka vahva emotionaalinen ja seksuaalinen yhteys voi olla olemassa, tätä ihmistä ei pidetä vakituisena osana omaa elämää.
On myös polyamoristien yhteisöjä tai verkostoja, joissa eletään avoimissa suhteissa monien yhteisön jäsenten kanssa.
Polyamoria eroaa melkoisesti svingauksesta siinä, että svingaus keskittyy seksuaaliseen hauskanpitoon - suhteen fyysisiin puoliin - kun taas polyamoria keskittyy enemmän tunnepuoleen eikä (itse asiassa) välttämättä sisällä seksuaalisia elementtejä lainkaan. Polyamoristit sitoutuvat yleensä vahvasti tunnetasolla seksin lisäksi, kun taas svingaajat ovat sitoutuneita toisiinsa paljon vähemmän emotionaalisesti (tai käytännössä) pitkällä aikavälillä.
Käytännössä nämä elämäntavat menevät laajalti päällekkäin, mutta yleisenä suuntaviivana edellä mainitut erot pitävät paikkansa kummankin ryhmän jäsenten mukaan. Mielenkiintoinen sivuhuomio on, että joskus svingaavat pariskunnat ovat ajan mittaan siirtyneet polyamoriaan, koska ovat halunneet syvempää läheisyyttä tiettyjen seksikumppanien kanssa.
Historia
Biologit ovat jo pitkään tienneet, että seksuaalista monogamiaa harjoitetaan luonnossa harvoin, jos koskaan; se on itse asiassa pitkälti ihmisen sosiaalinen konventio. Esimerkiksi linnuilla, jopa niillä lajeilla, jotka ‘pariutuvat koko elämäksi’, huomattavan osan poikasista - joillakin lajeilla yli kolmanneksen - voi siittää muu koiras kuin naaraan ‘elinikäinen kumppani’. Tämä tarkoittaa, että toisen koiraan siittiöt ovat hedelmöittäneet osan saman pesyeen munista. Tämä osoittaa selvästi, että jopa jotkin aiemmin monogaamisina pidetyt lajit ovat todellisuudessa seksuaalisesti aktiivisia vakituisen kumppaninsa ulkopuolisten kanssa!
Lisäksi kaikkien lajien koiraat ovat siittiöiden tuottajia - ja siittiöitä on helppo tuottaa paljon. Munasoluja sen sijaan on vaikeampi tuottaa ja niitä tuotetaan harvemmin, mikä voi auttaa selittämään, miksi naiset ovat usein miehiä nirsompia sen suhteen, kenen kanssa he pariutuvat - ja miksi he ovat yleensä taipuvaisempia näkemään seksin ja rakkauden ‘yhdistelmäpakettina’, joka tuo turvaa jälkikasvun kasvattamiseen.
Ihmisten lähes ainutlaatuinen suhtautuminen monogaamisiin suhteisiin voi auttaa selittämään, miksi niiden ylläpitäminen on meille niin vaikeaa - ehkä se ei vain ole luonnossamme!
Kiinnostavaa kyllä, polyamoriaa on ollut olemassa yhtä kauan kuin on ollut kirjattua historiaa. Todisteet, kuten Aasian temppelien kaiverrukset sekä muinaisen Euroopan ja Etelä-Amerikan keramiikka, osoittavat, että tällaisia järjestelyjä on ollut kirjaimellisesti tuhansia vuosia. Ja vaikka nykyinen länsimainen kulttuuri suosii monogamiaa, monet yhteiskunnat ovat historian aikana sallineet suhteet useamman kuin yhden kumppanin kanssa.
Suuntaviivat
Yksi polyamorian hämmentävimmistä puolista on ‘sääntöjen’ avoimuus. Koska jokainen tilanne on erilainen, kukin omaksuu omat erityiset suuntaviivansa. Säännöt ovat todella ryhmäkohtaisia.
Yleisesti hyväksyttyjä suuntaviivoja on kuitenkin olemassa. Vaikka kaikista seuraavista voi kiistellä, esittelemme tässä joitakin keskeisimmistä. Kannattaa muistaa, että seuraavat ovat ihanteita: kaikki polysuhteet eivät noudata niitä täysimääräisesti. Tavoite on kuitenkin käytännössä sama - terveet, onnelliset ja täyttymystä tuovat seksuaaliset ja emotionaaliset suhteet.
Suostumus ja avoin kommunikaatio
Polyamorisen suhteen ainoa tärkein tekijä on se, että kaikki osalliset, ensisijaisesta kumppanistasi alkaen, hyväksyvät uuden jäsenen tulon ryhmään. Jos uutta jäsentä ei toivota tervetulleeksi, suhdetta ei voi lisätä. Yksinkertaisesti sanottuna kaikki, mitä kukin kumppani tekee suhteissa kehen tahansa uuteen ihmiseen, otetaan esille ja siitä keskustellaan, yleensä perusteellisesti, ennen kuin minkäänlaista fyysistä yhteyttä syntyy.
Myös nykyisen ryhmän kesken on kommunikoitava paljon. Kuten missä tahansa onnistuneessa monogaamisessa suhteessa, kommunikaatio on avainasemassa - ja koska polysuhteet ovat monimutkaisempia, ne vaativat vielä enemmän kommunikaatiota. On myös elintärkeää, että kommunikaatio pysyy avoimena, jotta erimielisyydet voidaan käsitellä. Kun joku ylittää rajan, tarvitaan luottamuksellinen yhteys, joka tukee aiheutetun vahingon korjaamista.
Lojaalisuus ja uskollisuus
Tämä on mainittava täydellisyyden vuoksi - pettäminen ei yksinkertaisesti ole hyväksyttävää. Polysuhteet ovat yhä lojaalisuuden ja uskollisuuden suhteita sovitun ryhmän sisällä, joten poly ei tässä suhteessa eroa monogamiasta.
Keskinäinen tuki
Tämä ihanne edellyttää, että kumppanit kunnioittavat kaikkia muita ryhmän jäseniä ja heidän keskinäisiä suhteitaan. Perussopimuksena on, että kilpailu pidetään mahdollisimman vähäisenä ja että jokainen jäsen kunnioittaa muiden roolia ja asemaa hierarkiassa.
Omistushaluttomuus
Polyamoristit ovat yhtä mieltä siitä, että emotionaalisesti sitouttavien suhteiden rajoittaminen vaarantaa luottamuksen, koska se pakottaa luottamuksen ehdolliseksi. He uskovat, että kun todella luotat kumppaneihisi, sinä ja he olette vapaita rakastamaan avoimemmin ja täydemmin ja pelkäämään vähemmän menetystä tai luottamuksen rikkoutumista.
Tämä on myös alue, jonka yksilöllinen tulkinta vaihtelee melkoisesti. Joskus yksi ihminen hyväksyy lisäkumppaneita, kun taas toinen ei. Koska vaihtelua voi olla näin paljon, on tärkeää tietää, että kunkin suhteen suuntaviivojen hahmottaminen on elintärkeää. Mitä enemmän omistushaluttomuutta harjoitat, sitä avoimempia suhteet voivat olla - mutta käytännössä yksi jäsen on lähes aina muita omistushaluisempi. Tässä kohtaa kommunikaatio tulee taas kuvaan.
Hyödyt
Polyamoristien mukaan etuja on useita:
Seksuaalinen vaihtelu - On vaikea ohittaa sitä, mitä useimmat mainitsisivat yhdeksi polyamorian tärkeimmistä hyödyistä, eli useita seksikumppaneita. Pelkästään fyysisten tarpeiden kannalta seksuaalinen pääsy useamman kuin yhden kumppanin luo voi pidentää suhteiden ikää, etenkin kun seksuaalinen kasvu tapahtuu useaan suuntaan yhtä aikaa. Kukin voi vapaasti tutkia kiinnostuksen kohteidensa ja seksuaalisuutensa koko kirjoa ilman, että yksittäistä kumppania painostetaan osallistumaan. Näin jokaisesta suhteesta voi tulla antoisampi ja hauskempi niillä tavoilla, jotka ovat sille tärkeitä.
Syvemmät ei-seksuaaliset suhteet - Syvä ystävyys voi saattaa jotkin monogaamiset suhteet koetukselle mustasukkaisuuden vuoksi, vaikka seksiä ei olisi lainkaan mukana! Polyamorisessa järjestelyssä tällaiset ystävyydet useimmiten hyväksytään täysin ja niitä jopa toivotaan. Näin moniin ei-seksuaalisiin tarpeisiin voidaan vastata ilman, että seksuaalista kontaktia tarvitaan.
Henkilökohtainen kasvu - Tällaisessa järjestelyssä eläminen voi avata silmäsi monille itsesi puolille, joista et ehkä aiemmin ollut tietoinen. Mustasukkaisuuteen, henkilökohtaisiin rajoihin, suhteisiin ja seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset nousevat polyamorisessa suhteessa terävästi esiin. Niiden käsittely voi olla valtavan henkilökohtaisen kasvun väline, mikä on yksi minkä tahansa suhteen todellisista hyödyistä.
Laajempi tukiverkosto - Kun mennään suhteen käytännön asioihin, sanonta ‘monet kädet keventävät työtä’ sopii tähän. Olipa kyse kotitöistä, useista tuloista tai lastenkasvatuksesta - laajennettu perhe lähellä helpottaa monia tehtäviä, minkä kuka tahansa yksinhuoltaja voi vahvistaa. Monogaaminen perhe tukeutuu tällaisessa päivittäisessä avussa yleensä tätien, setien, isovanhempien ja serkkujen apuun. Polyperheet voivat tehdä täsmälleen saman, mutta itse ydinperheen sisällä.
Kipinän säilyttäminen - Moni meistä tuntee sen vaivan, jonka panemme uusiin suhteisiin ja toisen ihmisen huomion saamiseen ja säilyttämiseen. Kun tämä laantuu ja suhde muuttuu tutuksi, usein vasta tauko toisistamme (tai jokin vastaava tapahtuma) muistuttaa meitä näistä asioista. Monien polyamoristien mukaan muut suhteet voivat itse asiassa pitää nämä kipinät elossa, koska uuden suhteen energia tarttuu yleensä hieman. Tätä vahvistaa monikumppanijärjestelyn jatkuva muutos, joka myös auttaa pitämään asiat 'tuoreina'.
Seuraukset
Polyamorian vakavimpia haasteita ovat:
- Suuren määrän sosiaalista ehdollistumista ja ennakkokäsityksiä poisoppiminen, jotta tämä monimutkainen suhdemuoto toimisi.
- Länsimaisen kulttuurin monogaamisen enemmistön runsaan kielteisen sosiaalisen paineen kestäminen.
- Mustasukkaisuuden ja omistushalun tunteiden käsittely.
- Luottamuksen ja kunnioituksen rakentaminen tasolle, jonka voi joutua ylittämään sen, mihin olet monogaamisissa suhteissa tottunut.
- Kommunikaatiotaitojen kehittäminen henkilökohtaisten rajojen, toiveiden ja tarpeiden käsittelyssä - kaikki suhteen kontekstissa.
- Enemmän eikä vähemmän henkilökohtaisia ongelmia (painolastia), koska jokaisella on painolastinsa - ja jos olet suhteessa useamman kuin yhden kumppanin kanssa, tämä tarkoittaa useamman kuin yhden ihmisen tukemista emotionaalisesti.
Loppuajatuksia
Huolellisen harkinnan ja tarkkaavaisuuden sekä runsaan henkilökohtaisen kasvun avulla polyamorisella suhteella voi olla monia etuja niille, joille monogamia ei yksinkertaisesti ‘sovi’. Kun omat mustasukkaisuuden tunteet ovat hyvin hallussa ja tarvittava luottamus on kehitetty, polyamoria voi toimia erittäin hyvin ja johtaa onnelliseen, täyttymystä tuovaan elämään. Tämä ei kuitenkaan tapahdu ilman suurta työtä ja vaivaa, koska sen salliminen, että rakastamasi ihminen rakastaa (myös) jotakuta toista, on paljon helpommin sanottu kuin tehty. Sen lisäksi edessä ovat yhä sosiaaliset ja kulttuuriset seuraukset - mitä kerrot perheellesi, ja miltä jouluillallinen tästä lähtien näyttää?
Päätös polyamorisessa suhteessa elämisestä on täysin yksilöllinen. Siinä on merkittäviä etuja, mutta myös todellisia haasteita, jotta se onnistuisi. Arvostamme kaikkia, jotka yrittävät löytää suurempaa onnea tämän avoimen ja rakastavan suhdemuodon kautta, ja toivomme, että tämä artikkeli auttaa niitä, jotka tietävät siitä vähemmän.


